Prokun kuva
Etusivu
Rotu-
määritelmä
Jahti-
päiväkirja
Kuvia
Näyttelyt ja-
kokeet
Hirvisääntö
Hirvi
Näätä
Linkit
Palaute

Hirven metsästys koiralla

RODUN VALINTA

Hirven metsästyksessä käytetään pysäyttäviä hirvikoiria, joita löytyy ainakin harmaista, jämteistä, karhukoirista, laikoista ja suomenpystykorvista. On metsästäjän mieltymyksistä kiinni mitä rotua haluaa käyttää. Rodut eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan ja valinta tulee tehdä näiden ominaisuuksien mukaan. Myöskin alue missä metsästää vaikuttaa valintaan. Etelässä pienemmillä metsäalueilla ei tarvitse niin sitkeää koiraa, kuin pohjoisessa laajoilla saloilla. Eteläsuomessa pärjää talvella pienempikin koira, koska lunta on vähän. Pohjoisessa ja itäsuomessa ei koiran koosta talvella ole ainakaan haittaa. Harmaat ja jämtit ovat yleensä vähän sitkeämpiä, kuin esim. laikat tai suomenpystykorvat, mutta nämä ovat taas varmasti yhteistyökykyisempiä. Koirien äänissä on suuriakin eroja, jämtin ääni on kuuluvampi kuin esim. suomenpystykorvan. Tulee kuitenkin muistaa, että kaikista roduista löytyy hyviä hirvenhaukkujia ja toisaalta täysin riistavietittömiä yksilöitä.

KOIRAN VALINTA

Pennun valinta on tärkein yksittäinen tekijä, mikäli haluaa saada hyvän hirvikoiran. Pennulla tulee olla riittävä riistavietti. Riistavietti taas on periytyvä ominaisuus. Valitaan siis vanhemmat, jotka ovat riittävän hyviä. Ihannetilanteessa saadaan pentu, jonka vanhemmat ovat kumpikin muoto ja käyttövalioita. Korostan tässä yhteydessä, että kannattaa pyrkiä etsimään vanhemmat, jotka ovat testattu kokeissa. Omistajan suulliset kertomukset koiransa metsästysominaisuuksista kannattaa jättää omaan arvoonsa. Poikkeuksen tekee, jos tuntee koiran ja näkee itse sen työskentelyn metsässä. Kokeet ovat siitä hyviä, että siellä näkee koiran kaikki ominaisuudet, jotka myös periytyvät. Tarkoitan näillä ominaisuuksillä sitkeyttä, yhteistyökykyä, haukun kuuluvuutta, hakua jne. Itse olen aina arvostanut enemmän emän ominaisuuksia. Olen huomannut, että jos uroksella astutaan hyvä narttu pennuista tulee yleensä hyviä. Mutta jos hyvällä uroksella astutaan huono narttu pennuista ei tahdo tulla mitään. Hyviä narttuja vain tahtoo olla melko vähän.

Mielestäni alkuvuosi on paras ajankohta ottaa pentu. Pentua on helpompi kesällä kouluttaa ja koira voidaan syksyllä noin 6-10 kk iässä opettaa suoraan hirvelle. Pennulta ei kannata vielä ensimmäisenä syksynä odottaa ihmeitä. Tärkeintä on, että se on kiinnostunut hirvistä. Pentua kannattaa kuitenkin kuljettaa muka hirvimetsällä, niin että se näkee mitä pyydetään.

PENNUN KOULUTUS

Kesän aikana pennulle annetaan peruskoulutus syksyä varten. Koiralle tulee opettaa tietty totteliaisuus. Ainakin istuminen, seisominen ja luoksetulo tulisi koiran hallita. Kesä on hyvää aikaa opettaa koiraa uimaan ja samalla se on hyvää liikuntaa koiralle. Ampuminen tulee tehdä koiralle tutuksi ennen syksyä. Koiraa tulisi mielestäni kuljettaa metsässä heti pennusta lähtien, että metsä tulee sille tutuksi. Hirvelle pentua ei kuitenkaan kannata viedä ennen 6 kuukauden ikää. Lenkkeilyä kesällä koiran kanssa tulisi harrastaa mahdollisimman paljon. Mitä paremmassa kunnossa koira on syksyllä, sitä paremmat lähtökohdat sillä on hirvityöskentelyyn. Pitää tietenkin muistaa, että että ei "sippauta" pentua. Lenkit tehdään aina koiran ehdoilla. Syksyllä koiralle aletaan sitten opettaa hakua. Monet istuvat metsässä paikallaan, ja antavat koiran itse hakea. Itse olen aina opettanut koiran hakemaan kävelystä. Tässä on se etu, että koiraa on helpompi ohjata tietyille alueille. Pitää vain muistaa kävellä hiljaa ja kohtuullisen suoria linjoja aluksi. Näin koira oppii tietämään mistä isäntä löytyy. Kun koira oppii tulemaan isännän luokse jälkeä, ei ole enää väliä miten metsässä kulkee. Nuorta koiraa ei saa koskaan jättää metsään yksinään, vaan isäntä odottaa aina jäljen päässä. Mikäli koira haetaan aina tutkan ja auton avulla, oppii koira kohta suunnistamaan lähimmälle tielle kyytiä odottamaan.

KOIRA HIRVELLE

Noin puolivuotiaana koiraa voi viedä ensimmäisen kerran hirvelle. Ensimmäinen hirvikosketus olisi hyvä saada siten, että hirvi ei tiedä miehestä mitään. Edetään siis oletetulle hirven löytöpaikalle tuulen alta varovasti. Nuori koira ei välttämättä uskalla heti haukkua hirveä. Lopulta koira kyllä haukkuu. Esimerkiksi pieni hirven pako voi laukaista haukun. Nuori koira ei varmasti pysy hirvellä kauan, vaan tulee kohta miehen luokse. Tällöin koiraa kannattaa kehua, ja yllyttää takaisin hirvelle. Mikäli tämä ensimmäinen haukku onnistuu, seuraavaksi koira kannatta viedä hirvelle vasta hirvenpyynnin aikana. Tämä sen takia, että voidaan heti palkita haluttu käyttäytyminen. Tästä syystä mielestäni kevätpentu on paremmassa asemmassa koulutusmielessä. Mikäli nuorta koiraa haukutetaan monesti ilman kaatoa saattaa se kyllästyä.

ENSIMMÄINEN KAATO

Ensimmäinen kaato olisi koiralle hyvä saada kiinteään löytöhaukkuun. Aina se ei kuitenkaan mene näin hyvin. Mielestä ensimmäisen hirven voi koiralle ampua, vaikka se ei hirveä vielä haukkuisikaan. Liikkuvan hirven ampumista en suosittele. Tässä on se vaara, että koira oppii ajamaan hirviä. Mikäli on nuori koira, jolla ei ole vielä yhtään kaatoa, kannattaa sopia passimiestenkin kanssa, että eivät ammu liikkuvaa hirveä. Olen huomannut, että ensimmäiset hirvet ovat koiralle tärkeät. Monesti koira valitsee useammasta hirvestä sen, mikä sille on ensimmäiseksi ammuttu. Mikäli haluat pyytää koirallasi uroshirviä, ammu ensimmäiseksi, mikäli mahdollista, uroshirvi. Parin ensimmäisen kunnolliseen seisontahaukkuun ammutun hirven jälkeen aletaan koiraa sitkistää. Ei ammmutakaan hirveä ensimmäiseen haukkuun, vaan annetaan varovainen karkko ja ammutaan hirvi vasta tästä toisesta haukusta. Tällä tavalla koiralle opetetaan, että työskentelyä ei kannata lopettaa hirven karkaamiseen.

PYYNNIN TEKNIIKKAA

Hirvenmetsästyksessä on eri seuroilla erilaisia käytäntöjä käyttää koiria. Yleisin tapa lienee, että joku alue ympäröidään passimiehillä ja koiramies tai koiramiehet lähtevät etsimään alueelta hirviä. Tämä tapa on mielestäni aivan hyvä, jos alue on niin tarpeeksi iso. Tämä sen takia, että isolla alueella hirvet eivät ole tietoisia passimiehistä. Pysäyttävää hirvikoiraa käytettäessä on tärkeää, että hirvet eivät ole tietoisia miehistä, kun koira löytää ne. Pienelle alueelle tämä tapa ei sovi, mikäli halutaan hirvien jäävän seisontahaukulle. Hirvien ollessa tietoisia miehistä, ne lähtevät yleensä heti koiran löytäessä ne liikkeelle etsimään aukkoa passiketjussa. Alueiden olessa pieniä tulisikin käyttää tapaa, että koiramies lähtee ensin yksin etsimään hirviä, ja vasta kun hirvet ovat löytyneet sijoitetaan passi alueen ympärille. Yleensä ei ole järkevää laittaa useita koiria samalle samaan alueeseen, vaan kaikille koirille tulisi olla omat alueet. Poikkeuksen tekee, jos halutaan jostakin alueelta esim. tietty uros haukkuun. Tällöin laitetaan koiria yksitellen alueelle, niin monta kertaa, että haluttu hirvi on lopulta haukussa. Kannattaa muistaa, että pyydettäessä yhdellä koiralla aluetta ja koiran saadessa hirven haukkuun ja mahdollisesti ammuttua, alue ei vielä ole välttämättä tyhjä, vaan siellä voi olla edelleen hirviä.

SEISONTAHAUKULLA

Mikäli kaikki on kohdallaan, alkaa koira lopulta haukkua hirviä. Jos koiran käytös on oikeanlaista ja hirvet eivät ole tietoisia metsästäjistä, pysyvät hirvet yleensä haukun alettua paikoillaan. Nyt ei metsästäjällä minkäänlaista kiirettä. Antaa koiran haukkua rauhassa. Hirvi on alussa kaikkein valppaimmillaan ja tarkkailee jatkuvasti ympäristöä. Haukun jatkuessa hirvi rauhoittuu ja "kesyyntyy". Monesti hirvi jopa panee takaisin makuulle. Annetaan siis koiran haukkua ainakin tunti, ennenkuin lähdetään haukulle. Ensimmäiseksi tulee tarkistaa tuulen suunta ja pyrkiä haukulle tuulen alta. Maaston tuntemus on tässä yhteydessä suureksi eduksi. Tietää etukäteen mahdolliset polut, ojat ja kallioalueet ts. alueet joita voi käyttää hyväksi äänettömään lähestymiseen. Mikäli alue on outo, kartasta katsomalla voi myös päätellä parhaat lähestymisalueet. Haukulle tulee aina pyrkiä mahdollisimman äänettömästi, mutta tässäkään ei ole syytä liioitella. Koiran haukku kyllä peittää alleen pienet äänet. Noin sadanmetrin päästä aletaan sitten etsimään katseella hirveä. Monesti hirvi saattaa olla etäälläkin koirasta, tai hirviä voi olla useita. Tärkeintä on tässä vaiheessa hirven tunnistaminen, onko kyseessä naaras vai uros ja aikuinen vai vasa. Ilman varmaa tunnistusta älä missään nimessä ammu. Pitempään seuraamalla tunnistus kyllä onnistuu.

KAATOLAUKAUS

Sopivan hirven ollessa haukulla, hirvi ammutaan. Ennen laukausta tulee kuitenkin varmistaa koiran sijainti, että se ei ole liian lähellä tai jopa hirven takana. Myöskin hirven tausta pitää varmistaa, että siellä ei ole toisia metsästäjiä. Laukaus sijoitetaan yleensä lavoille. Pitää kuitenki muistaa varsinkin vasaa ammuttaessa, että luoti menee lavoilta läpi. Monesti vasa on aivan emän kyljessä kiinni tai vasat ovat rinnakkain. Itse suosin suoraa rintalaukausta. Rintalaukauksessa ei ole riskiä luodin läpimenosta. Hirvet ovat myös monesti tietoisia metsästäjästä ja seisovat vasten. Rintalaukausta ei kannata yrittää kaukaa johtuen pienestä osuma-alasta. Laukaukset hirven päähän tai kaulalle ovat mielestä tuomittavia, riski hirven haavoittamiseen on liian suuri. Laukauksen jälkeen ole valmiina ampumaan uudelleen. Metsässä on aina pieniä risuja, jotka voivat kääntää luodin ja se ei osukkaan sinne, mihin pitäisi. Sääntönä minusta voi pitää, että jos olet vähänkään epävarma ensimmäisen laukauksen tehosta, ammu uudelleen. Pieni ylimääräinen lihanpilaaminen on aina parempi, kuin mahdollinen haavakko.

LOPPUTOIMENPITEET

Hirven kaatumisen jälkeen käy tarvittaessa lopetamassa hirvi. Ennen lopetuslaukausta koira on kuitenkin laitettava kiinni vähän etäämmälle, että sen korvat eivät vaurioidu laukausmelusta. Ensimmäisen kaadon ollessa kyseessä koira voi vähän repiä hirveä, mutta myöhemmin se tulee estää. Seuraavaksi ilmoitetaan passimiehille tarkka kaatopaikka ja paikka mihin hirvi vedetään. Hirven voi sitten odotellessa suolistaa valmiiksi. Myöskin koira on tässä yhteydessä hyvä palkita yhteistyöstä.

Takaisin hirvi etusivulle

Etusivulle