|
HIRVIJAHDIN ALOITUS
29.09.2001
Seurueemme pyytää hirviä siten, että passi on jonkun alueen ympärillä ja koira tai koirat hakevat sisältä.
Kävelin koiran kanssa alueen toista reunaa vastatuuleen alueen läpi, mutta koira ei löytänyt mitään. Palasin
sitten toista reunaa myötätuuleen takaisin. Noin puolessä välissä koira katosi pitemmäksi aikaa ja passi
ilmoitti, että koirani haukkuu noin 1 kilometrin päässä minusta. Itse en tuulen takia kuullut haukkua.
Koira löysi hirven ilmeisesti jäljestämällä, koska kuljimme myötätuuleen. Koira haukkui jonkun aikaa löytöpaikalla
ja lähti sitten hitaasti siirtymään passilinjaan. En ehtinyt haukulle, ennenkuin hirvi käveli passiin ja
passi ampui 4-piikkisen uroksen.
VASAPYYNTIÄ
03.10.2001
Näin aamulla eräällä pellolla hirvijahtiin mennessä emä ja vasan syömässä. Passitimme alueen ja lähdin koiran
kanssa hakemaan hirviä. Lähestyin tuulen alta peltoa, missä hirvet olivat aamulla syömässä. Koira teki lyhyitä
hakulenkkejä, mutta ei löytänyt mitään. Tulin pellolle mistä koira lähti hirvien lähtösuuntaan, mutta palasi
noin 15 minuutin kuluttua takaisin. Siirryin eteenpäin ja noin 2 kilometrin päässä pellolta koira aloitti
haukun. Aloitus oli taas liian kiivas, koska hirvet lähtivät heti liikeelle. Kävelin hirvien lähtösuuntaan
perään. Samasta suunnasta kuului kaukaa hirvikoiran haukku. Tulin jonkun ajan perästä tielle ja huomasin, että
haukku jota kuuntelin kuului toiselle seurueemme koiralle. Tämä koira oli tuonut toisen vasaporukan passin läpi
toiselle alueelle. Omasta koirastani ei kuulunut mitään. Seurue siirsi passin toisen alueen ympärille. Odottelin
koiraani, jonka luulin tulevat kohta pois. Katsoin tutkalla koiran suunnan, joka näytti tulosuuntaani. Noin tunnin
kuluttua epäilin koirani kuitenkin haukkuvan hirviä, koska tutka näytti koko ajan samaan suuntaan. Ajoin autolla
alueen toiselle puolelle, jossa koirani tosiaan oli haukkumassa. Haukku oli vain muutaman sadan metrin päässä tieltä
ja kun ajoin siitä autolla ohi koirani kuuli sen ja tuli ottamaan minuun yhteyttä. Koira lähti takaisin hirville
ja haukku alkoi kuulua noin puolen kilometrin päästä tieltä. Menin haukulle, mutta hirvet olivat niin tiheässä
paikassa, että en saanut ampumatilaisuutta. Hirvet haistoivat minut ja haukku lähti siirtymään. Hirvet yrittivät
ylittää tien, mutta kaikkosivat paikalla tullutta passimiestä. Koira tuli taas ottamaan minuun yhteyttä. Taputtelin
koiraa ja päästin koiran takaisin hirville. Haukku muuttui nyt siirtyväksi ja en päässyt enään ampumatilanteeseen.
Hirvet menivät noin tunnin kuluttua passilinjan läpi ja kun koira tuli taas ottamaan minuun yhteyttä, kytkin koiran.
Koira haukkui hirviä yhteensä noin neljän tunnin ajan.
HUONO TUURI JATKUU
09.10.2001
Päivä oli tosi vesisateinen. Lähdin taas koiran kanssa haravoimaan yhtä aluetta. Heti alussa yhdellä suolakivellä
näytti olevan tuoreita jälkiä. Kun koira tuli kivelle, se lähti heti jälkijotosta pitkin. Jäin odottelemaan ja
kuulostelemaan. Jonkun ajan perästä passi ilmoitti radioon, että koirani haukkuu passilinjan lähellä. Matkaa
löytöpaikalle kiveltä oli lähes pari kilometriä. Pääsin niin lähelle, että kuulin jo itsekin haukun. Koira oli
haukkunut noin 40 minuuttia, kun haukku lakkasi. Arvasin koiran tulevan ottamaan minuun yhteyttä. Kun koira tuli
luokseni lähdin kävelemään siihen suuntaan, mistä haukku viimeksi kuului. Koira teki muutaman pienen lenkin, mutta
tuli aina luokseni. Koska olin mielestäni jo aika lähellä viimeistä haukkupaikkaa, ajattelin, että jos hirvet sittenkin
kaikkosivat kauemmas. Ehdin sanoa tilanteen radiopuhelimeen, kun haukku yllättäen alkoi noin sadan metrin päässä
minusta. Hirvet kaikkosivat passilinjaan, missä passi ampui emän ja kahden vasan porukasta yhden vasan. Mutta niinhän
sitä sanotaan, että tyhmästä isännästä kärsii koko koira!
KAHDEN VASAN PÄIVÄ
11.10.2001
Päivä oli taas kostea, eli koiramiehen keli. Aamulla ensimmäisessä ajossa koira löysi hirvet noin kilometrin päästä
minusta aivan passilinjan edestä. Koira haukkui vähän aikaa löytöpaikalla, josta hirvet siirtyivät alueen keskustaa
kohti. Hirvet pökkäsivät minuun palliksi ja ammuin vasan 10 metrin päähän. Haukussa oli emä ja yksi vasa. Toisessa
ajossa koira löysi hirvet puolen kilometrin päästä minusta tiheästä aukosta. En yrittänytkään mennä haukulle, koska
tiesin ampumisen aukossa mahdottomaksi. Puolen tunnin kuluttua hirvet yrittivät mennä passimiehen kohdalta tien yli,
mutta passimies paloitti ne takaisin. Haukussa oli emä, vasa ja mulli. Hirvet kaikkosivat noin kilometrin päähän, missä
haukku alkoi uudestaan. Haukku oli 200 metriä alueemme rajasta väärällä puolella. Koiran haukkuessa yksi passimies
näki alueen sisällä emän ja vasan. Ilmeisesti koira haukkui mullia ja emä ja vasa lähtivät erilleen. Tiesin koiran
kohta tulevan ottamaan yhteyttä. Tunnin kuluttua koira tulikin minun luokse ja laitoin sen emän ja vasan jäljelle.
Kohta koira alkoikin haukkua passilinjan takana. Hirvet siirtyivät siirtyvää haukkua noin 1,5 kilometrin päähän, jossa
haukku kiinteytyi. Muutimme passin alueen ympärille ja menin haukulle. Noin tunnin kuluttua sain ammuttua haukusta vasan.
Koira kävi välillä kerran ottamassa minuun yhteyttä. Koira ei jäänyt kaadolle, vaan haukkui vielä puolen tunnin ajan
emää noin 200 metrin päässä kaadolta. Hieno päivä koiralta!
|
 |
 |
| Proku ja toinen vasoista |
Proku ja kesän noutokoulutusta |
LISÄÄ HAUKKUJA
15.10.2001
Päivä oli pitkästä aikaa kuiva. Koira löysi toisesta ajosta noin puolesta kilometristä emän ja kaksi vasaa. Haukku pysyi
hyvin löytöpaikalla. Näin alussa hirvet ojalinjalla, mutta en uskaltanut ampua, koska en varmasti tunnistanut vasoja.
Haukku oli ojitetulla rämeellä, jossa oli hankala mennä haukkuun. Vasaporukan mukana oli ilmeisesti uroskin, koska koira
kävi kerran haukkumassa vähän aikaa noin 100 metrin päässä jotakin. Haukku lähti siirtymään varovasti pitkin passilinjaa.
Näin hirvet vielä kerran noin 40 metrin päästä, mutta vasasat olivat niin huonossa asennossa, että jätin ampumatta. Lopulta
emä haistoi passiketjussa aukon ja hyökkäsi siitä läpi. Haukku loppui ja koira tuli noin 15 minuutin päästä ottamaan yhteyttä.
Koska hirvet olivat alueemme rajan tuntumassa, kytkin koiran. Kolmannessa ajossa koira löysi taas emän ja kaksi vasaa.
Löytömatka oli noin kilometri. Hirvet jäivät löytöpaikalle. Annoin koiran haukku puolisen tuntia ennen kuin lähdin yrittämään
haukulle. Pääsinkin hirvistä noin 40 metrin päähän. Emä näkyi selvästi, mutta vasat olivat niin tiheässä, että en päässyt
ampumaan. Hirvet saivat minusta vainun ja haukku liikkui siirtyvänä passiketjun läpi. Hirvet olivat passilinjassa niin nipussa,
että niitä ei voinut ampua. Hirvet menivät vielä yhden tien yli ja koira lähti ottamaan minuun yhteyttä. Aikaa oli alusta
kulunut noin 1,5 tuntia. Kävelimme koiran kanssa niin ristiin, että se ei löytänyt minua heti. Passi kerkesi tällä välin
ampumaan toisen vasan niiden mennessä erään tien yli. Lopetimme pyynnin ja lähdimme nylkemään vasan.
TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ
18.10.2001
Emä ja vasa olivat olleet eilen illalla syömässä eräällä metsänreunapellolla. Ajelin aamulla pellonreunaan ja päästin koiran irti.
Koira syöksyi heti metsään, mistä alkoikin muutaman minuutin kuluttua kuulua haukkua. Hirvet olivat jonkin aikaa paikalla ja
lähtivät sitten rauhassa siirtymään tietä kohti. Hirvien etupuolella oli ilmeisesti pienriistan metsästäjä joka ampui jotakin
kiväärillä. Hirvet kaikkosivat ampumista noin kilometrin päähän, jossa haukku kiinteytyi. Lähdin yrittämään haukulle. Haukku oli
kuitenkin niin tiheässä risukossa, että en nähnyt hirviä, vaikka yritin haukulle noin tunnin ajan. Arvaamatta haukku katkesi ja
hirvet karkasivat. Syyksi paljastui toinen hirviporukkamme koira, Harmaa norjanhirvikoira. Koirani yritti vielä pysäyttää hirviä,
muttä hirvet menivät passiketjusta läpi. Harmaa tuli passiketjuun noin 5 minuuttia jäljessä ja passimies sai koiran kiinni.
Koirani haukkui vielä hirviä passilinjan takana. Koska alueemme loppuvat kohta passilinjan takana vihelsin koiran pois. Koira
tulikin välittömästi luokseni ja olisi lähtenyt heti takaisin, mutta laitoin koiran kiinni. Koira kerkesi haukkua
hirviä noin 1,5 tuntia. Muista päivän ajoista emme löytäneet mitään.
SUNNUNTAI AAMUN KOKEMUKSIA
21.10.2001
Ensimmäisestä ajosta ei löytynyt mitään. Ajon loputtua kuulimme, että kahden passimiehen läheltä oli mennyt neljä hirveä toiselle
alueelle. Järjestelimme passin uuden alueen ympärille. Lähtiessäni koiran kanssa ajamaan erään tien varresta, näin tien lähellä
yksinäisen naarashirven. Päästin koiran hirven kimppuun. Koira haukkui jonkin aikaa löytöpaikalla ja ylitti tien passiketjun läpi
toiselle alueelle. Emme ammu naarashirveä, joten hirvi sai mennä rauhassa. Seurailin sillä aikaa jäljestämällä kolmen hirven jälkiä.
Hirviä oli jälkien perusteella kaksi aikuista ja vasa. Pääsinkin näkemään toisen aikuisen naarashirven ennen passilinjaa. Naaras
piti vähän väliä ihmeellistä ääntä, joka oli jotain yhteydenpitoäänen ja uroksen kiimaäänen väliltä. Emä ja vasa olivat sen verran
erillään, että en päässyt niitä näkemään. Koira palasi luokseni ensimmäiseltä naaraalta vähän sen jälkeen, kun olin nähnyt toisen
naaraan. Koira lähti toisen naaraan jälkeen ja meni sen perässä passiketjun läpi. En kuullut tavoittiko koira hirveä missään vaiheessa.
Noin 40 minuutin päästä koira palasi passiketjuun, jossa otin koiran kiinni.
HAUKKUHARJOITUKSIA
10.11.2001
Pakkasta oli aamulla -14 astetta ja lunta noin 10 cm. Ajelin metsäautoteitä ja katselin jälkiä. Vanhoja jälkiä oli kovasti,
mutta ei tuoreita. Lähdettiin sitten yhdestä kohdasta koiran kanssa metsään. Koira häipyi melkein heti ja kohta alkoi haukku
kuulumaan noin puolen kilometrin päästä. Hirvi lähti heti liikkeelle ja siirtyi koiran koko ajan haukkuessa noin parin
kilometrin päähän. Siellä haukku tuntui rauhoittuvan aloilleen. Noin 40 minuutin jälkeen haukku katkesi. Kuljin koiran
perässä ja tulin toiselle metsäautotielle. Tiellä oli naapuri seurueen hirvimies passissa. Ilmeisesti he yrittivät mennä
koiran haukulle ja hirvi kaikkosi. Näin tutkasta, että koira oli tien takana hirven menosuunnassa, mutta haukkua ei kuulunut.
Viheltelin koiraa, ja lopulta koira tulikin pois. Aikaa oli kulunut vähän yli kaksi tuntia. Lähdimme palaamaan takaisin
autolle. Koira häipyi heti uudestaan ja kohta alkoi uusi haukku. Löytö oli noin puoli kilometriä tulojäljiltäni sivussa ja
hirvi pysyi nyt hyvin paikallaan. Menin noin sadan metrin päähän hirvestä, mutta en yrittänyt haukulle, koska keli oli
niin karkea. Koira oli haukkunut noin puoli tuntia, kun vihelsin sen pois. Koira tulikin heti. Taputtelin koiraa ja lähetin
sen takaisin hirvelle. Annoin sen vielä haukkua puolisen tuntia ja vihelsin sen taas pois. Sanoin koiralle, että tämä riittää
ja lähdimme autolle.
AVO HIRVIKOE
14.11.2001
Yöllä oli satanut pari senttiä lunta. Pakkasta oli aamulla -13 astetta. Ajelin aamulla koemaaston tiet katsellen hirvenjälkiä.
En löytänyt kuin yhdet mullikan jäljet ja hirvilauman jäljet. Tarkoituksena oli yrittää etsiä vasaporukan jälkiä. Ajelin sitten
kohtauspaikalle, missä tuomariryhmä jo odottelikin. Päätimme koittaa aluetta, missä oli liikkunut tämä isompi hirvilauma.
Tutkimme jälkiä, missä hirvet olivat mennet tien yli ja näytti, että porukassa olisi yksi vasakin. Hirviä oli kaikkiaan 4-6 kappaletta.
Lähdimme hakemaan tienpäästä sivutuuleen kohti oletettua hirvien makuupaikkaa. Koira ehti tehdä pari 5 minuutin hakulenkkiä kun
tulimme paikalle, missä hirvet olivat tapelleet. Samassa kuulimme ensimmäiset haukahdukset. Hirvet tuntuivat olevan liikkeellä.
Noin 1,5 kilometrin päästä alkoi sitten kuulumaan yhtäjaksoinen haukku. Sovimme, että toinen tuomari palaa autolle ja ajaa
lähemmäs haukkua. Toisen tuomarin kanssa lähdimme jalkaisin koiran perään. Totesimme, että hirvet olivat olleet vielä liikkeellä,
mistä koira oli ne tavoittanut. Kuljimme hirvien perässä pari kilometriä, kun toinen tuomari soitti yhden hirven ja koiran menneen
tien yli. Haukku tuntui rauhoittuneen tien taakse. Olessamme noin kilometrin päässä haukusta meitä vastaan tuli suon reunaa
kolme uroshirveä. Koira oli ottanut hirvistä yhden haukkuun ja nämä olivat palaamassa takaisin. Vähän tämän jälkeen haukku
katkesi, ja koira lähti ottamaan minuun yhteyttä. Koiran tulessa minun luokse kävelimme tielle, missä toinen tuomari odotti.
Lähdin viemään koiraa takaisin hirvelle. Selvesi kuitenkin, että hirvi oli lähtenyt liikeelle koiran jätettyä sen. Seurasimme
koiran kanssa hirveä vielä noin kilometrin, mutta näytti siltä, että hirvi ei ollut asettunut lähimaastoihin. Katsoin tässä
vaiheessa jatkamisen turhaksi, koska löytöhaukku oli jo menetetty. Kytkin koiran ja lopetimme kokeen.
 |
Jahtipäiväkirja etusivu
Etusivulle
|