OUTO JUTTU

29.08.2004

Lähdin aamusta käyttämään koiraa metsässä. Jälkiä näytti olevan kovasti maastossa. Reilun puolen tunnin kuluttua alkoi kuitenkin edestäpäin kuulua toisen hirvikoiran haukku. Käännyin koirani kanssa takaisin, ja menin metsäautotien toiselle puolelle. Siellä tiheässä taimikossa näytti olevan tuoreen näköisiä makauksia. Kun koiraa ei ollut varttituntiin näkynyt katsoin tutkalla koiran suunnan ja kävelin siihen suuntaan. Olin menossa pienen aukon yli, kun aukon laitaan tuli naarashirvi. Hirvi ei tiennyt minusta mitään, katseli vain taakseen ja siirtyi aukon yli toiselle puolelle. Arvasin koirani olevan hirven perässä, joten jäin odottelemaan. Muutaman minuutin perästä koira tulikin jälkiä pitkin ja katosi hirven menosuuntaan. Haukkua ei kuitenkaan kuulunut. Kävelin aikani kuluksi takaisin metsäautotielle, jossa minulla oli auto. Tutkasin koiraa ja se näytti olevan samalla puolella, kuin aamulla haukkunut toinen koira. Jonkin ajan perästä tietä tuli auto ja mies kertoi koirani tulleen samaan haukkuun hänen karhukoiransa kanssa. En meinannut uskoa asiaa, mutta kaverilla oli videokameralla kuvaa hirvistä (emä ja vasa) ja molemmista koirista. Hirvet olivat jatkuvasti liikkeellä, mutta seurasimme gps-tutkalla hirvien liikkumista. Lopulta koirat saivat tarpeekseen ja tulivat pois, mutta sieltä tuli vain karhukoira. Katsoin omalla tutkalla ja oma koirani näytti olevan lähtöpaikkani tuntumassa. Ajelin sinne ja siellähän koirani olikin tiellä. En ymmärrä miten oma koirani joutui samaan haukkuun karhukoiran kanssa. Ehkä naaras, jota koirani seurasi meni niin läheltä toista haukkua, että koira vaihtoi hirvet.

HULLU MULLI

03.09.2004

Ilma oli aamusta lämmin, mittari näytti +15 astetta. Kiersin koiran kanssa saman lenkin, kuin edelliselläkin kerralla. Ensimmäisen tunnin aikana ei tapahtunut mitään, ja koirakin näytti väsyneeltä. Tulimme saman taimikon laitaan, mistä hirvi löytyi viime kerralla. Näki selvästi, että koira muisti paikan, se paineli myötätuuleen suoraan taimikkoon. Kävelin puolisen kilometriä eteenpäin, kun nevan raunassa alkoi kuulua edestäpäin rapsetta ja naarashirvi tuli tuli parinkymmenen metrin päähän minusta. Hirvi sain minusta vainun ja pyörähti takaisin nevan puolelle. Parin minuutin päästä hirven perässä tuli koira kovasti läähättäen, katsoi minua, ja painui hirven perään. Katsoin kelloa ja se oli 10.45. Yritin kuunnella mahdollista haukkua, mutta koska mitään ei kuulunut kävelin takaisin autolle. Tutkailin koiraa ja se näytti olevan noin 1,5 kilometrin päässä tiestä. Koira oli tuulen alapuolella, joten mahdollista haukkua ei kuulunut. Jouduin käymään välillä kotona ja kun palasin tunnin päästä koira oli siirtynyt noin 4,5 kilometrin päähän löytöpaikasta. Koira oli tutkan mukaan noin kilometrin päässä tieltä. Aikani vihelleltyä koira tuli klo 13.30 lopulta pois. Otsikon hullu mulli tulee siitä, että meillä oli hirviporukassa koiramies, joka sanoi aina, mikäli koira ei saanut hirviä pysymään haukussa, että se oli "hullu mulli". Tälle koiramiehelle niitä "hulluja mulleja" tuntui siunaantuvan tavallista enemmän.

VIERASJAHTI

26.09.2004

Meillä oli viikonlopun ajan mukan pyynnissä kaksi vierasta Lohjalta. Yritimme tietenkin laitella heitä passiin parhaille paikoille. Ensimmäisessä ajossa oli mukana 3 kolme koiraa. En löytänyt omalta alueeltani koirani kanssa mitään, mutta viereisellä alueellä nuori jämpti sai vasaporukan liikkeelle. Koira tuli kuitenkin jonkun ajan päästä pois. Laitoin oman koirani lopulta hirvien jäljille ja kohta hirvet tulivatkin passiin ja vasa ammuttiin. Vasa meni toisen vieraan ja meidän oman miehen välistä läpi. Vieras ei nähnyt hirveä ja oma mies ampui vasan. Seuraavassa ajossa koirani löysi vasaporukan, mutta se ei antanut jostakin syystä koiran haukkua. Hirvet menivät kuitenkin suoraan passiin ja toinen vieraista pääsi ampumaan vasan. Siinä mielessä hyvä homma. Päivän viimeisessä ajossa koirani kaivoi jostakin naarasmullin, mutta tämä oli taas sellainen "hullu mulli", eli haukkua ei kuulunut. Hirvi pääsi passiketjun välistä ulos alueelta koira perässä. Kävin parin tunnin päästä katselemassa koiraa ja se näytti olevan isolla suoalueella. Haukkua en kuitenkaan kuullut vaikka koira näytti tutkan mukaan olevan samalla alueella. Jouduin lähtemään puoli kuuden aikaan kotiin ja jätin tutkan isälleni, joka aikoi odotella koiran pois. Joskus kuuden jälkeen koira oli lopulta tullut väsyneenä pois.

Vieraspyytäjät

VASAPORUKOITA

28.09.2004

Aamulla jahtiin lähtiessä vettä tuli ihan kunnolla, mutta se taukosi aina välillä päivän mittaan. Ensimmäisessä ajossa yksi passimiehistä näki tien varressa aikuisen hirven. Yritin kaarratella ajoreittiä sinne päin. Emme kuitenkaan saaneet hirviin kosketusta ja tulin juuri passilinjaan, kun reunapassista meni kaksi naarasta ja uros ulos. Passimies yritti ampua urosta, mutta ampui ilmeisesti ohi. Tilanne piti kuitenkin varmistaa, joten vedimme passin uuden alueen ympärille ja laitoin koiran hirvien perään. Koira löysi hirvet, jotka olivat yhä samassa porukassa ja saatteli ne uuteen passilinjaan. Passimies sai uroksen ammuttua. Päivän viimeiseen ajoon mennessä emä meni kahden vasan kanssa tien yli. Laitoimme passin paikalleen ja löysäsin koiran hirvien jäljille. Hirvet menivät kuitenkin passin kiertäen toisen seuran alueelle. Ajon aikana alueelta meni pois toinen vasaporukka, mutta tuli hetken päästä takaisin. Koska koirani oli hirvien perässä menin itsekin vähäksi aikaa passiin. Vähän aikaa odoteltuani näin vasaporukan tulevan eteeni ojalinjalle noin 200 metrin päähän ja jäävän siihen paikalleen. Siirryin varovasti noin 40 metrin päähän hirvistä kovassa tihkusateessa. Hirvet olivat kuitenkin niin tiukassa läjässä, että uskaltanut ampua vasaa. Jonkin ajan kuluttua hirvet saivat minusta vihiä ja palasivat takaisin alueelle. Hirvet menivät kohta tämän jälkeen toiselta puolelta passin läpi ja kummatkin vasat tulivat ammutuiksi. Lähdin ajelemaan ja tutkailemaan oman koirani perään. Vajaan kahden tunnin päästä sainkin koirani lopulta kiinni eräältä metsäautotieltä. Huono päivä koiralta, mutta kaikki hirvet olivat jo kaikonneet ihmisiä, kun koira ne tavoitti.

PIENI MOTTI

30.09.2004

Olimme kokoontuneet aamulla kodalle, kun yksi hirvimies tuli ja ilmoitti nähneensä lähellä hirven tien varressa. Hirvi oli teiden ympäröimässä 0,5 x 1 km alueessa. Laitoimme passin alueen ympärille. Passiin mennessä näin uroshirven hyppäävän ojan yli noin 30 metrin päässä minusta. Yksi koiramies lähti nuoren harmaan kanssa alueelle. Alueessa oli 5 hirveä, joista ammuttiin uroshirvi ja vasa. Seuraava ajo oli myös pieni teiden ja turvesuon rajaama alue. Lähdin yksin koiran kanssa alueelle. Koira ottikin alueesta emän ja kaksi vasaa haukkuun. Vaikka koira aloitti mielestäni haukun rauhallisesti hirvet lähtivät heti haukussa kävelemään kohti tiellä olevaa passia. Passimies sai ammuttua toisen vasoista. Kolmas päivän ajoista oli isompi alue, johon laitoimme neljä koiraa eri puolille aluetta. Noin 10 minuutin kävelyn jälkeen koirani aloitti haukun minusta noin 500 metrin päässä. Haukku jäi hyvin paikalleen. Kävelin varovasti haukulle ja näinkin hirvet, emän ja kaksi vasaa noin 100 metrin päässä. Vähän tämän jälkeen haukku yllättäen katkesi ja hirvet ottivat ainakin 3 kilometrin karkon. Luulen jälkeenpäin, että yksi muista koirista, karhukoira, tuli haukkuun ja pani hirvet liikkeelle. Kävelin takaisin autolle ja lähdin hirvien perään. Tutkan avulla paikallistin koiran erään lammen rantaan, mutta haukkua ei kuulunut. Päätin viheltää koiran pois. Kymmenen minuutin päästä koira tulikin luokseni. Jälkeenpäin selvisi, että karhukoira tosiaan oli myös hirvien perässä ja kuljetti hirviä tästä vielä ainakin 5 kilometrin päähän.

PITKÄ PÄIVÄ

03.10.2004

Aloitimme aamun lihanjaolla. Kymmenen jälkeen pääsimme lopulta metsään. Ensimmäinen ajo oli laaja alue, jossa meitä oli 4 koiramiestä. Omalla alueellani oli aamulla nähty pellolla 5 hirveä syömässä. Hirvien ruokailupaikan ja ajettavan alueen välillä virtasi kuitenkin runsanvetinen joki. Ajattelimme kuitenkin hirvien tulleen aamulla joen yli. Kävelin koiran kanssa joen vartta tarkoituksena löytää hirvien ylitulo jälki. Jälkeä ei kuitenkaan löytynyt, vaan hirvet olivat jääneet joen taakse. Joesta ei päässyt yli kuin uimalla, joten jätin hirvet rauhaan. Päivän toisessa ajossa oli vain 2 koiramiestä. Olin päässyt ajossa noin puoleen väliin, kun huomasin edessäni rämeellä hirven seisomassa. Hirvi oli noin 100 metrin päässä ja katseli minua. Ajattelin ensiksi hirveä naaraaksi, jolta on vasat ammuttu, mutta katsoessani hirveä kiikarin läpi huomasin sillä pienet sarvet päässä. Koiraa ei sillä hetkellä näkynyt missään, enkä uskaltanut odottaakaan sitä, koska hirvi oli selvästi jo nähnyt minut. Päätin ampua hirven. Hirvi osoittautui pieneksi 4-piikkiseksi urokseksi. Koirakin ilmaantui ampumisen jälkeen paikalle. Ei kovin hyvää toimintaa koiralta, koska törmäsin hirveen (tai käveleeköhän ohjaaja ehkä vähän liian lujaa...). Jouduimme vetämään hirveä noin kilometrin lähimmälle tielle. Saatuamme hirven peräkärryyn soitti naapuriseurueen mies johtajallemme kertoen haavoittuneen naarashirven tulevan meidän alueita kohti. Kello oli jo yli kuuden illalla, mutta lupauduimme apuun ja levittelimme passin omalle puolelle vastaan. Lähdin koiran kanssa vastaan olettua hirven tulosuuntaa. Olin juuri siirtynyt omalta alueelta naapuriseuran puolelle, kun koira haistoi hirven talvitien ja turvenevan välistä. Hirvi oli ilmeisesti kuullut liikkumiseni, koska ampui kohta hirmu hypyllä talvitien yli. Hirvi oli 8-piikkinen uros. Varoitin passia tulevasta hirvestä. Muutaman minuutin päästä alkoi ankara tulitus ja hirvi sortui passiin hakkuuaukon laitaan. Pimeä tuli päälle jo hirveä suolistaessa ja oli täysin pimeää, ennen kuin hirvi oli vedetty melkein kilometrin päähän metsäautotien varteen. Haavoittuneen hirven etsiminen sai jäädä seuraavaan päivään.

Pikku sarvipää

SUURI SARVIPÄÄ

05.10.2004

Aamulla tihuutteli taas vaihteeksi vettä. Aamun ensimmäisestä ajosta ei löytynyt hirviä. Toinen ajo oli suhteellisen pieni alue, jossa meitä oli kaksi koiramiestä. Alueesta ei kuitenkaan tuntunut löytyvän hirviä. Olin tulossa alueen toiselle laidalle metsäautotielle, kun näin koirani sivuuttavan minut, ja näytti kuin se olisi hirven jäljillä. Mutta kun tulin metsäautotielle, koira tuli kohta minun jälkiä perässä. Ilmoittelin jo puhelimella ajon olevan ohi, kun koira lähti juoksemaan tietä pitkin vähän matkaa ja hyppäsi toiselle puolelle metsään. Lähdin katsomaan tietä ja siellähän olikin kahden aikuisen hirven jäljet tien yli. Parin minuutin päästä kajahti haukku muutaman sadan metrin päästä. Hirvet tuntuivat lähtevän heti liikkeelle. Ajelimme autolla perään ja yritimme laittaa passia, mutta koira ja hirvi olivat aina ehtineet alueesta pois. Pystyin kuitenkin tutkalla seuraamaan koiran liikkeitä. Lopulta 4 - 5 kilometrin jälkeen haukku asettui aloilleen. Laitomme passit ympärille ja lähdin haukulle. Haukku oli erittäin tiheässä kuusikossa, jossa ei nähnyt pariakymmentä metriä pitemmälle. Lopulta olin kymmenen metrin päässä koirasta, mutta hirveä ei näkynyt. Koira haukkui yli kymmenen metrin päässä hirvestä. Koira kävi luonani ja tormasi sitten lähemmäksi hirveä. Tämä auttoi, hirvi suuttui koiralle ja tuli koiran perässä näkyville. Hirvi oli 10-piikkinen uroshirvi. Ammuin hirveä edestäpäin rintaan. Hirvi pyörähti ympäri ja katosi näkyvistä. Haukku alkoi uudestaan läheisellä aukolla parinsadan metrin päässä. Juoksin aukon reunaan ja ammuin uudelleen. Jouduin ampumaan vielä kolmesti, ennenkuin hirvi lopulta kaatui. Hieno päivä koiralta.

Suuri sarvipää

PIKKU PAKKASTA

10.10.2004

Lämpömittari näytti aamulla -8 astetta pakkasta. Päivän ensimmäinen ajo oli iso alue, jossa meitä oli kaikkiaan 4 koiramiestä. Omalta alueelta löytyi heti yölliset mullin jäljet, mutta ne menivät alueelta pois, joten kutsuin koiran pois. Vähän tämän jälkeen koira löysi yksinäisen uroshirven, joka lähti heti liikkeelle ( tai oli jo liikkeellä). Hirvi onnistui menemään passiketjun läpi kaksi kertaa ja kiertämään naapuri seurueen alueelle. Lähdin ajon jälkeen etsimään koiraa. Koira löytyi puolenpäivän aikaan noin 10 kilometriä lähtöpaikalta naapuriseurueen alueelta. En kuullut missään välissä naapurin puolella haukkua, mutta tutkalla löysin koiran ja vihelsin sen pois. Seuraavaan ajoon en laittanut omaa koiraa ollenkaan, koska minun piti lähteä jo ennen klo 14.00 pois.

VASAPORUKKA

12.10.2004

Aamulla oli pikku pakkanen -2 astetta. Laitoimme aamun ensimmäiseen ajoon kaksi koiraa. Alue oli laaja ja koirat olivat tavallaan eri alueilla. Proku löysi puolen tunnin haun jälkeen vasaporukan, emän ja kaksi vasaa. Hirvet jäivät hyvin löytöpaikalle. Yritin puolen tunnin jälkeen varovasti haukulle. Noin 50 metrin päässä hirvistä otin tukea kelopökkelöstä, joka yllättäen kaatui. Koira ja hirvet ilmeisesti kuulivat tämän, koska koira kävi ottamassa minuun yhteyttä. Vähän tämän jälkeen hirvet ottivat karkon. Hirvet menivät parin kilometrin päässä läpi passilinjasta. Passimies ei voinut ampua, koska vasat olivat koko ajan rinnakkain. Tällä välin toinen koiramies sai ammuttua omalle koiralleen 4-piikkisen uroksen. Prokun hirvet menivät nyt samalle alueelle ja suoraan toisen koiramiehen luokse, joka oli kaatopaikalla. Koiramies yritti ampua toista vasaa, mutta ase olikin tyhjä. Hirvet siirtyivät taas kilometrin ja jäivät seisontahaukulle. Yritin mennä varovasti haukulle, mutta hirvet ilmeisesti kuulivat minut koska taas karkasivat. Hirvet menivät toistamiseen passiketjun läpi. Alue, johon hirvet menivät rajoittuu toisella puollella jokeen. Ajoin autolla jokivarteen kuuntelemaan ovatko hirvet menneet jo joesta yli. Hirvet olivat menneet joen yli, ja Proku haukkui niitä joen toisella puolella. Koska joelta on seuramme rajalle vain puoli kilometriä, päätin viheltää koiran pois. Haukku lakkasi heti vihellykseen ja koira tuli pois. Koira ehti olla hirvillä noin kaksi ja puoli tuntia. Erittäin hyvä päivä koiralta, ohjaajaajasta ja passimiehistä ei voi sanoa samaa.

SARVIPÄITÄ

15.10.2004

Kävimme edellisenä iltana tyttöjen kanssa "hirviajelulla" katselemassa hirviä. Onnistuimmekin näkemään eräällä pellolla vasaporukan ja uroksen syömässä. Aamulla laitoimme passit alueen ympärille ja lähdimme toisen koiramiehen kanssa etsimään hirviä. Itsellä oli tarkoituksena viedä koira suoraan pellolle jossa hirvet eilen illalla olivat. En päässyt kuitenkaan kuin muutaman minuutin metsään, kun koira aloitti haukun. Uroshirvi lähti heti liikkeelle ja onnistui pääsemään passin läpi. Kävelin sillä aikaa pellon raunalle. Yllätykseksi koira tulikin kohta pois hirven perästä passilinjaan. Vihelsin koiran luokseni. Vasaporukka oli jäänyt pieneen alueeseen pellon ja tien väliin. Koska toinenkin koiramies tuli tähän alueeseen palasin talvitietä pitkin takaisin autolle päin. Talvitien yli oli aikuisen hirven jäljet ja koira otti kohta uuden uroshirven haukkuun. Tämäkin hirvi lähti heti liikkeelle, mutta törmäsi toiseen koiramieheen, joka ampui hirven. Toisen koiramiehen koira otti samaan aikaan vasaporukan, joka meni aivan vierestäni ohitse, mutta en onnistunut näkemään hirviä. Päivän toisessa ajossa Proku löysi aikuisen hirven, joka ei kuitenkaan pysynyt haukussa yhtään. Löysin lopulta koiran tutkan avulla 5 kilometrin päästä erään kylän raunalta.

Tossu ja avaruuskoira

HIRVIÄ, PEUROJA JA SUPIKOIRA

17.10.2004

Aamun ensimmäisessä ajossa ehdin kävellä tuskin puolta kilometriä, kun koira aloitti haukun. Hirvi lähti taas heti liikkeelle (kuinkas muuten) ja meni suoraan passilinjaan, missä tuli ammutuksi. Hirvi oli 2-piikkinen mulli. Kävin hakemassa koiran pois kaadolta ja kävelin alueen uudestaan läpi. Koira häipyi taas johonkin. Olin jo takaisin autolla, kun seurueen toinen koira aloitti haukun lähellä minua. Koiramies lupasi minun mennä haukulle, koska olin lähempänä. Hiippailin haukulle, jossa oli naarasmulli. En viitsi ampua naarashirveä, joten hirvi sai mennä. Hirven ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, koska se meni seuraavaksi suoraan passiin ja tuli ammutuksi. Hirvi osoittautui suolistaessa sairaaksi, joten soitimme poliisit sitä katsomaan. Poliisien tullessa sitä eräälle pellolle katsomaan, pellolle tuli samanaikaisesti kolme metsäpeuraa, joista yksi uros kulki meistä parinkymmenen metrin päästä ohi. Seuraavassa ajossa Proku haistoi vanhasta ketunpesästä ilmeisesti supikoiran. Koira yritti tarmokkaasti kaivaa supia ulos pesästä, siinä tietenkään onnistumatta. Turkisriista näyttää kuitenkin kovasti kiinnostavan.

Lexa kaadolla

NAARASHIRVIÄ

25.10.2004

Väki alkaa hirvenpyynnistä vähetä. Meitä oli aamulla kaksi lähdössä metsälle. Lähdin koiran kanssa etsimään hirviä ja toinen meni passiin. Koira häipyi heti kun pääsin metsään, mutta tuli noin puolen tunnin päästä takaisin. Luulin koiran olevan hakulenkillä, mutta jälkeenpäin selvisi, että koira oli käynyt haukkumassa hirviä. Hirvet olivat olleet aivan sen ainoan passimiehen edessä ja koira oli aloittanut haukun heti passimiehen päästessä passiin. Hirvet olivat lähteneet heti liikkeelle ja menneet alueesta ulos. Koira oli palannut metsäautotieltä takaisin. Käsittämätön juttu, että koira palasi heti takaisin, varsinkin koska takana on viikon lepo koiralla. Seuraavaan ajoon saimme kolme passimiestä lisää. Koira aloitti kymmenen minuutin haun jälkeen taas haukun. Hirvi siirtyi aluksi vähän, mutta jäi sitten seisontahaukkuun. Menin tiheässä metsässä haukusta noin 30 metrin päähän, mutta en onnistunut näkemään hirveä. Koira kävi kaksi kertaa ottamassa minuun yhteyttä. Lopulta hirvi teki kilometrin karkon ja jäi taas paikalleen. Hirvi oli nuoressa taimikossa, mutta onnistuin näkemään, että haukussa on yksinäinen naaras. Vihelsin koiran pois haukulta. Koira tulikin, mutta lähtiessäni kävelemään tielle, koira häipyi taas johonkin. Soittelin passimiehelle, tuleeko aika pitkäksi passissa. Passimies sanoi, että ei tule, hän kiikaroi tässä koko ajan kahta hirveä. Passimihen edessä aukolla oli koko ajan ollut kaksi naarashirveä syömässä. Koska olin siinä lähellä, kävin itsekin katsomassa ja kuvaamassa hirviä. Hirvet päästivät minut noin 50 metrin päähän, ennenkuin lähtivät. Tämän jälkeen aloin tutkalla etsimään koiraa ja se löytyikin noin 5 kilometrin päästä naapuriseurueen alueelta. Koira oli varmaan ollut jonkun hirven perässä. Ajoimmme syönnin jälkeen vielä yhden alueen, mutta siltä ei löytynyt mitään.

Toinen naarashirvistä

VASAPORUKKA

28.10.2004

Edellisenä päivänä oli nähty emä ja kaksi vasaa, joita nyt lähdimme etsimään. Yritimme aamulla katsella tiellä jälkiä, mutta pieni pakkanen oli vanhettanut jäljet epämääräisiksi. Päättelimme hirvien siirtyneen eiliseltä alueelta toiselle, johon otimme päivän ensimmäisen ajon. Meitä oli ajamassa kaksi koiramiestä. Oma koirani löysi heti lähdön jälkeen yksinäisen hirven ja meni sen perässä naapuri seurueen puolelle. Lähdin jonkin ajan perästä ajelemaan koiran perään ja löysinkin sen lopulta. Seuraavaksi otimme alueen missä vasaporukka oli eilen nähty. Laitoimme vielä yhden koiran lisää alueelle. Yksi koiramiehistä sattui näkemään vasaporukan erään rämeen reunassa. Olin itsekin lähellä, joten toin koiran suoraan hirvien jäljille. Koira alkoi haukkumaan hirviä reilun kilometrin päässä. Hirvet olivat liikkuneet rämeellä myötätuuleen, joten jälkiä seuratessani ajauduin tuulen päälle hirvistä. Yritin kaartaa tuulen alle, mutta hirvet saivat minusta vainun, koska siirtyivät parisataa metriä. Haukku meni kuitenkin niin lähelle passia, että passimies sai ammuttua molemmat vasat. Emä tuli ammunnan jälkeen minua vastaan ja kutsui vasojaan. Emän mentyä ohi aloin huvikseni kutsua emää. Emä tulikin välittömästi kuin höyryveturi ja pysähtyi parinkymmenen metrin päähän minusta. Emä näytti niin vihaiselta, että en uskaltanut kutsua enempää. Aikansa minua katseltuaan emä kääntyi ja palasi takaisin.

Toinen vasoista

VIIMEINEN HIRVI

30.10.2004

Aamulla oli pakkasta reilusti -10 astetta. Seurallamme oli käyttämättä enää yksi hirvilupa. Sovimme aamulla, että ammutaan yksi uroshirvi. Ajettava alue oli laaja ja laitomme alueelle 3 koiraa. Kastelin heti lähtiessä kenkäni hypätessäni ojan yli, joten jouduin palaamaan autolle vaihtamaan kuivat sukat ja uuden saappaan. Olin ehtinyt kävellä noin kilometrin, kun yksi koirista aloitti haukun alueen toisella laidalla. Haukussa oli ilmeisesti vasaporukka, mutta ne eivät koskaan tulleet passiin asti ja haukullekaan ei karkesta kelistä johtuen päässyt. Myös toinen koira alkoi haukkumaan omalla tahollaan yksinäistä hirveä. Omalta alueeltani ei löytynyt ensimmäisen tunnin aikana yhtään yöllistä jälkeä. Lopulta näin useamman aikuisen hirven jäljet ja koira aloitti haukun minusta noin 600 metrin päässä. Mennessäni lähemmäksi haukkua kuulin, kuinka haukusta lähti yksi hirvi erilleen. Vähän ajan päästä myös toinen hirvi lähti samaan suuntaan koiran haukussa. Lähdin haukun perään todeten sen menneen naapuri seuran alueelle. Olin metsäautotiellä, kun viereinen passimies ilmoitti radiolla hirven hypänneen edessään olevan ojan yli kohti tietä. Kohta tien yli meni naaras ja perässä uros, joutuen ammutuksi. Jälkeenpäin selvisi, että koiran haukulla oli oli neljä aikuista hirveä, joista nämä kaksi lähti viimeisenä liikkeelle eri suuntaan, kuin kaksi muuta hirveä. Suolistettuamme hirven lähdimme hakemaan koirani pois. Koira haukkui aivan kantatien varressa noin parin kilometrin päässä lähtöpaikalta. Vähän aikaa haukkua kuunneltuamme vihelsin koiran pois.

Jahtipäiväkirja etusivu

Etusivulle